Tein sen pitkästä aikaa. Viime piparkakkutalosta on nimittäin kulunut aika monta vuotta. Ollessani vielä pikkutyttö meillä oli tapana kummitätini Sirpan kanssa tehdä näitä aina ennen joulua. Ne talot olivat kyllä aina paljon hulppeempia. Terkkuja vaan Sirpalle, jos tätä postia luet! Tuli kivat muistot niistä ajoista. :)
Tämä leipomus esittää minikerrostaloa. Leikkasin vaan jonkun näköset muottipalat paperille ja siitä sitten leipomaan muottien mukaan. Helppoa, mutta kuuman sokerin kanssa saa olla varovainen. Enkelikin on siellä talon takana.
Illalla sitten ihailin teostani sohvanurkan hiljaisuudessa, kun lapset nukkui ja mies oli treeneissä.
Blogeihin kurkistelemassa ja tulin myös mutkan kautta sinunkin sivuillesi. Ihania tunnelmia täällä. Tervetuloa joskus Tauvonpaikkaan, kun kiireiltäsi ehdit!
VastaaPoistaKiitos Kaisu! Ilman muuta tulen vierailemaan.
PoistaSuloinen! Omamme mureni pikeerin alla. Gluteeniton leipominen ei aina ole ihan helppoa...
VastaaPoistaOi, no harmi. On se kuitenkin vähän työlästä.
Poista